Ei rakettitiedettä, vaan kokonaisuudenhallintaa
”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”. Aloitan blogitekstini tunnetulla sanonnalla, joka autuaasti liitetään myös taloudellisiin ennusteisiin. Lause on naseva ilmaisu niille ennustamiseen liittyville tunteillemme, joita on joskus hankalaa muulla tavoin ilmaista – voin myöntää, että olen lausahdusta itsekin monesti käyttänyt. Tämä humoristinen kehäpäätelmä kertoo vain perustotuuden. Meidän on mahdotonta tietää, miten asiat tulevaisuudessa kehittyvät. Keneltäkään meistä ei voi sellaista odottaa tai vaatia.
Kokonaisvaltaisella tavalla tämä perustotuus palauttaa tulevaisuuteen katsovat maanpinnalle. Äkkiseltään se tuntuu vievän pohjan pois koko ennustamisen idealta. Mitä hyötyä ennusteista on, kun ne ovat parhaassa tapauksessakin vain hyvä arvaus tulevasta (mutta jo lähtökohtaisesti aina väärässä)? Taloudellinen ennustaminen on oma lukunsa. Numeerisen luonteensa vuoksi, tiedämme aina tarkalleen, kuinka väärässä olemme. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna taloudelliseen ennustamiseen näyttää liittyvän korkea kynnys; se tuntuu olevan akateemista puuhaa, johon vain harvat kykenevät.
Jos olisit jättänyt tekstini lukemisen pelkästään kahteen ensimmäiseen kappaleeseen, olisit varmaankin todennut minun sahaavani omaa oksaani poikki. Näin en kuitenkaan tee, sillä tiedän ennusteiden olevan tärkeä osa liiketoiminnallista kenttää. Se ei ole rakettitiedettä, vaan loppujen lopuksi kyse on varsin loogisista asioista. Helpotuksena voin sanoa, että ennusteita ei kannata arvottaa sen perusteella, onnistuvatko ne mallintamaan tulevaisuutta mahdollisimman oikein jälkikäteen arvioituna. Tämä saattaa tuntua epäloogiselta ja jopa järjenvastaiselta. Jos edessäni on kaksi ennustetta, ja totean toisen niistä ennustaneen toteutuneen tilanteen paremmin, eikö peli ole selvä? Vastaus olisi kyllä, jos ajattelemme, että ennusteen ainoa tehtävä on osua oikeaan.
Tarkoituksenmukainen ennusteiden laatiminen on viimekädessä syy-seuraussuhteiden mallintamista. Ajatellaanpa liiketoiminnassa yksittäistä myyntitapahtumaa. Se ei ole muusta toiminnasta irrallinen, vaan enemmin tai myöhemmin sillä on vaikutus esimerkiksi yrityksen verotukseen, osinkoihin, rahoitukselliseen tilanteeseen tai varastoon. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Mitä pidemmälle etenemme ajallisesti, sitä laajemmalle vaikutus leviää. Hyvä ennuste ottaa olennaiset syy-seuraussuhteet mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioon – oikeastaan ennuste on sen syy-seuraussuhteiden mallintamisprosessin näkyvä tuotos. Ennusteprosessin kriittinen tekijä on täten hallita tämä syy-seuraussuhteiden moninainen kokonaisuus. On valitettavaa, että ajattelemme ennusteita liian vähän liiketoiminnan rakenteiden kuvaajana, ja liian paljon epäonnistuneena kristallipallona.
Syy-seuraussuhteiden mallintaminen ennusteiden kautta on omiaan paljastamaan liiketoiminnasta elementtejä, joita muutoin olisi vaikea havaita. Pystymme helpommin identifioimaan toiminnan kriittiset pisteet ja ajanjaksot, mahdolliset haasteet ja kehitettävät kohteet. Prosessi nostaa esiin kysymyksiä sekä potentiaalisesti myös eri vaihtoehtoja vastauksille. Palataksemme vielä ”oikein” ennustamisen tematiikkaan, voimme sanoa, että kyseessä on jalo tavoite. Se ei kuitenkaan ota huomioon itse prosessia, joka ennusteiden laatimiseen liittyy. Loppujen lopuksi voimme tämän kohdalla vain todeta, että tällä kertaa olimme näin paljon väärässä. Mikä sitten on tämän tietämyksen hyöty?
Syy-seuraussuhteiden mallintaminen on alusta alkaen ohjannut Vestamate-sovelluksen suunnittelua ja kehitystä. Pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme palvelun, joka mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla hallitsee kokonaisuuden, ja siten helpottaa palvelun käyttäjää ennusteiden laatimisessa, tulkinnassa sekä viime kädessä niihin pohjautuvassa päätöksenteossa.
Jussi Salminen
